Aihearkisto: Ajassa

Yrittäjien oikeusturvan ja harkintavallan ulottuvuus verotarkastuksissa

Yrittäjien oikeusturvan
ja
harkintavallan ulottuvuus
verotarkastuksissa

 
Nyt olisi se aika, että yrittäjien itsensä pitäisi ruveta vaatimaan, että heidän oikeusturvansa pitää saada kuntoon.
Näin ei voida jatkaa.
 
Kirjan hinta 35,- euroa + postikulut, laskun yhteydessä. Huomioi kassalla merkitä piste palloon ”maksu toimitettaessa”.
 
TILAUS verkkokaupasta http://www.promerit.net/tuote/liisa-mariapori-yrittajien-oikeusturva-verotarkastuskertomuksissa/
 

 

Kirjan lähettää ja laskuttaa tekijä itse Liisa Mariapori Rovaniemeltä…

 

Finanssivalvonnassa- aiheena 1990-lama

Liisa Mariapori
 
On tavattu Finanssivalvonnan edustajia ja mukanamme oli mm. Suomen yrittäjien Tiina Toivonen.
 
Aiheena oli 90-luvun lama ja Finanssivalvonnan tehtävät pankkien valvojana.
 
Meillä oli 4-5 tapausta esillä ja niiden perusteella näytimme, miten vielpillisesti pankit ovat toimineet 90-luvulla ja toimivat edelleen ja kysymme, miksi Finanssivalvonta ei tee mitään asiantilan korjaamiseksi. Tiistaina tai keskiviikkona Hilkka tiedottaa sitten asioiden kulusta ja siitä, miten asioiden tutkimista jatketaan.
 
Vaatikaa siis kaikki edelleen, että nämä 90-luvun laman ja oikeuslaitoksen uhrien asiat on saatava kuntoon ja velkojen perintä lopetettava heti ja näille yhreille on valtion varoista maksettava korvaukset. Uhreja, velallisia ja takaajia on arviolta 200.000-300.000.
 
TIEDOKSI
 
Pohjolan Osuuspankki ei suostu vaihtamaan/poistamaan takaajia, jotka ovat myyneet kiinteistöosakeyhtiön osakkeet eteenpäin ja saaneet näin tilalle uusia osakkaita ja uusia takaajia. Vanhoja takaajia ei kuulemma automaattisesti poisteta, vaan kun on takauksen allekirjoittanut, niin pysyy takaajana, vaikka myy osakkeet ja uudet omistajat tulevat takausvastuuseen.
 
Minun mielestäni tässä ei ole mitään järkeä ja pankin kannalta on todella helppoa, kun se voi muka pitää kaikki vanhat takaajat ja ottaa myös kaikki uudet takaajat takaamaan samaa lainaa. Pankin mielestä takaus kestää yhtä kauan kuin lainakin, kun on kerran nimensä laittanut velkakirjaan alle.
 
Meidän tapauksessamme Pohjolan Osuuspankki kuitenkin ilmoitti eilen, että se luopuu niistä takaajista, jotka ovat myyneet osakkeensa, kunhan vain kaikki nykyiset kiinteistön omistajat siihen suostuvat. Tapaus sai siis onnellisen lopun ja entiset omistajat vapautetaan takausvastuusta, mikä minun mielestäni on reilu ja oikea ratkaisu.
 
Neljä vuotta tämä taistelu kesti, joten ilmeistä on, että Pohjolan Osuuspankki ei hevillä vapauta jatkossakaan takaajia, vaikka he ovat myyneet omistusosuutensa kiinteistöön. Kannattaa siis huolella harkita, mihin paperiin laittaa lakaajana nimensä, ettei jatkossa tule ikäviä yllätyksiä. Ennen pankkeihin voi luottaa, mutta tänä päivänä pitää olla pankkien kanssa viimeisen päälle varovainen.
 

Poliisi tutkiiko?

LIISA MARIAPORI kirjoittaa

Sisäministeri Paula Risikko on ilmoittanut, että ensimmäinen yhdistyksemme jäsen saa asiansa sisäasiainministeriön poliisijohdon tutkittavaksi

Meistä monet ovat tehneet asiassaan tutkintapyyntöjä, jotka poliisi jättää tutkimatta periaatteella ”ei korppi korpin silmaa puhkaise”.

Seurataan nyt mielenkiinnolla, ryhtyykö poliisijohto toimenpiteisiin vai ei. Tämä jäsenemme on tehnyt tutkintapyynnön poliisille 2013, mutta poliisi ei ole tutkinut asiaa, vaan on katsonut, että mitään rikosta ei ole tapahtunut.

Vastaavanlaisia tapauksia meillä on todella paljon.

VELALLISELLA – JOPA KONKURSSIVELALLISELLA ON OLTAVA OIKEUSTURVA

Hilkka Laikko kirjoittaa:
 
KIITOS KKO!
 
Kuinka monta kertaa näiden vuosien  (25) aikana olen toivonut ja rukoillut, että joku taho tässä maassa laittaa säännöt ulosoton mielivallalle. Velallisella – jopa konkurssivelallisella -on oikeusturva!
90-luvulla omaisuus saattoi siirtyä 0 markalla täytäntöönpanon keskeytyksen aikana pankille, joka kuittasi siitä      3 280 000,-  omaan kassaansa liikevoittona etukäteen tietämältään ostajalta -vain muutama päivä Sinun – vouti – tekemäsi pakkohuutokaupan takia, joka sekin tapahtui ilman laillista ulosmittausta. Tuolla summalla oikeat velat olisi maksettu kahteen kertaan, mutta pankki totesi, että tämä on heidän normaalia liikevoittoaan ja täysin normaalia toimintaa.  (Tämä tapaus edelleen kesken) Tänä päivänä useissa kymmenissätuhansissa samanlaisissa tapauksissa olemme Velallisten Tuki -ryhmällä vaatimassa näyttöä. mistä velka jäi, kun todistettavasti velkoja on saanut TOISEN OMISTAMASTA OMAISUUDESTA täysimääräisen suorituksen velalle. Tässä rakenteellisessa virheessä velanperintäjärjestelmässä on syy koko Suomen ahdinkoon
  
HYVÄT VOUDIT JA ULOSTOTTOVIRASTOT SUOMESSA
 

1. Kuinka monta kertaa olette tarkastaneet velan oikean määrän ja oikean velkojan?  Oletteko pyytäneet velkojalta tilityksen siihen astisista suorituksista, jotta velan oikea määrä on tiedossa?
 

2. Oletteko tarkastaneet velkakirjat, että velkaväitteelle löytyvät oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT? mm. erikoisomaisuutta ei saa myydä tavallisilla menetelmillä.
 

3. Oletteko koskaan havainneet, että velkojan ilmoittama omaisuuden arvo on epäsuhteessa sen ”yleisesti paikkakunnalla/ tai maailmalla vapailla kaupoilla tehtyyn, yleisesti hyväksyttyyn keskimääräiseen kauppahintaan”?
 

4. Kuinka monta kertaa olette vaivautuneet tarkastamaan, että arvo-/ erityisomaisuuden kyseessä ollessa Teillä on oikeat KÄÄREVELKAKIRJAT, joilla velkaa voi ylipäätään periä ulosottoteitse? Entä, onko velkaväite vain paperilla, ilman saamistodisteita – oletteko koskaan tarkastaneet? Pelkkä paperi ei riitä.
 

5. Oletteko tulleet tietoisiksi, että toimintaanne säätelee Perustuslaki ja Ihmisoikeussopimus, joissa mm säädetään tasavertaisuudesta lain edessä, omaisuuden suojasta, oikeudenmukaisuudesta lain edessä jne….? 
 

6. Oletteko tietoisia, että Teidän alihintaiset päätökset omaisuuksien myynneissä – aiheuttavat leikkaukset Suomessa ja jopa Te maksatte näiden alihintaisen realisointien seuraukset? Entä Te valtakunnanvouti- tiedättekö Te?
  
YMMÄRRÄTTEKO TE VASTUUNNE SUOMEN VALTIONTALOUDESTA?
 

1. Jokainen todistettavasti laillisen velan perusteella tehty, alihintainen omaisuuden realisointi, vähintään kaksinkertaistaa velan määrän: Jos siis myyt -lain vastaisesti- alihintaan velallisen omaisuuden – Sinäkin maksat sitä velkaa realisoinnin jälkeen, Miten? ks. alla.
 

2. Todellinen velka on tietenkin maksettava, mutta vain yhteen kertaan + korot. Nyt sitä maksetaan useaan kertaa, koska Te myytte laillisten omistajien (velallinen, konkurssipesä, velkajärjestelyssä oleva jne) omaisuuden pilkkahintaan velkojan ilmoittaessa Teille virheellisen arvon omaisuudelle ja Te kuvittelette olevanne hyviä, kun palvelette velkojien  (pankit, perintätoimistot ja jopa verottaja) etua. Te maksatte myös itse jokaisesta alihintaisesta kaupasta.
 

3. Jokainen alihintainen kauppa merkitsee, että velkaa jää velalliselle. Esimerkkitapaus:Te myitte miljoonalaivan pankin vaatimuksesta 600 000 markalla pankille, pankin itse hyväksyessä oman huutonsa, josta pankille oli etukäteen tehty tarjous 3 280 000,-  ja katsoitte oikeudeksenne Oulussa palauttaa nekin vähät rahat ja luovuttaa miljoonaomaisuus  ja rahat pankille TÄYTÄNTÖÖNPANOKIELLON AIKANA – NYT SIIS 0 MARKALLA VELALLISEEN NÄHDEN! Missä oli näyttö velasta, jolla te 3 päivän aikana myitte miljoonalaivan käytännössä 0 -markalla? Saitteko itsellenne palkkion tästä toimesta? Sitä velkaa 1,5 miljoonaa markkaa 11/88, jota pankki väittää valuuttavelaksi, se ei pysty näyttämään toteen, on kuulemma jäljellä n. 1,6 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa markkaa  v.2016! Te uskoitte pankkia, ette velallisyritystä. Te ette edes kuunnelleet yrittäjää. Te myös maksatte – leikkauksina. Näitä tapauksia on kymmeniätuhansia Suomessa. Teidän lainvastaisen, yksipuolisen toiminnan takia, jossa Te kuuntelette vain velkojaa – ette velallista,  Suomi joutuu leikkaamaan ja velkaantuu yhä pahemmin v. 2016.
 

4. Velka jää siis olemaan 18%:n koroilla ja pankki jatkaa sen perintää koroilla kasvaneena. Joka vuosi pankki merkitsee tämän Teidän heille suosiollisesti jättämän ”luottotappion” kirjanpitoonsa ja vähentää ”luottotappioiden” korot 18% tuloksestaan JOKA VUOSI! Oletteko nyt kartalla, miksi poliisien määrää pitää vähentää säästösyistä? Kohta on Teidän vuoronne. ….ja velkavankeudessa elävä -laittomasti ryöstetty yrittäjä jatkaa saman velan maksamista 18% koroilla, jonka Sinä olet aiheuttanut ja jota Sinäkin nyt välillisesti maksat.
Siis yhtä velkaa maksetaan jo kahta kautta -Sinun vouti – toimintasi takiasi!
 

5. Ymmärrätkö nyt, miksi Sinun tekemä alihintainen kauppa syö koko Suomen talouskasvua? Oletko valmis, että Sinun pitää olla puolueeton? Sinä et voi suosia ketään – vaan Sinun pitää lain mukaan olla tasapuolinen -eikä Sinulla ole oikeutta viedä kenenkään omaisuutta mielivalloin,  Perustuslain vastaisesti – Velallisella on myös oikeus tasavertaisuuteen lain edessä – myös Teidän käytännöissänne, jotka sitä edustatte omalta osaltanne.
  
Minä kiitän ja ilolla tervehdin Korkeimman Oikeuden ennakkopäätöstä.
  
Velallisten Tuki -johtoryhmän puolesta
Hilkka Laikko
hilkkamlaikko@gmail.com

VALTIOVALTA tarjonnut ja takaa vain kylmää penkkiä…

Liisa Mariapori

Suomen Pienyrittäjät ry:n ”Yrittäjäystävällinen Suomi?” -tilaisuudesta Helsingissä 30.3.2011 yhden tunnin 24 min. video:
 

 
TILAISUUDEN LOPPUTULEMA: PIENYRITTÄJÄT OVAT SUOMESSA LAINSUOJATTOMIA. SUOMEEN TARVITAAN PIENYRITTÄJÄLAKI.
 
Mandatum Life isännöi tilaisuutta. Tapahtuman alkuosa sisälsi erilaisia luentoja. Illan kohokohta oli paneelikeskustelu, johon osallistui kahdeksan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajaa, kansanedustajia ja –edustajaehdokkaita
 
Yrittäjien keskuudessa paljon kiitosta sai päättäjäpaneelia edeltänyt Liisa Mariaporin luento ”Yrittäjän oikeusturvaongelmat”, joissa hän osoitti , että yrittäjillä ei ole todellista oikeusturvaa hänen joutuessaan täysin mielivaltaisen arvioverotuksen piiriin. Kuka tahansa voi joutua perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisen omaisuudenryöstön kohteeksi. Yrittäjän valitustietkin on katkaistu; yli 40 vuoteen ei korkein hallinto-oikeus ole ottanut edes käsiteltäväkseen alemman hallinto-oikeuden päätöksiä koskevia valituksia! Yleisölle kävi selväksi, että Suomi ei ole oikeusvaltio, vaan virkamiesdiktatuuria harjoittava ihmisoikeusrikosvaltio. Mariaporin kantaa ei kannata ihmetellä; olihan hänellä ensin verottajan ja sitten Suomen valtion kanssa 13 vuotta kestänyt oikeustaistelu, joka päättyi Mariaporin voittoon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa viime vuonna.
 
Sitten alkoi päättäjäpaneeli, jonka Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen alusti. Jyrkiäisen mukaan päättäjät kyllä kehottavat voimakkaasti ”ala yrittäjäksi” , mutta yrittäjyys on tehty niin vaikeaksi, että sen esteiden takia, joista merkittävimpiä on työsuhteisiin liittyvät riskit, eivät yritykset uskalla ja halua kasvaa. Neljäsosa pienyrittäjistä elää alle köyhyysrajan ilman tavallisille ihmisille kuuluvia sosiaalietuuksia. Suomeen tarvittaisiin pikaisesti pienyrittäjälaki, jossa nykyisen lain epäkohdat olisi korjattu.
 
Päättäjäpaneeliin osallistuivat :
* kansanedustaja Eero Lehti (kokoomus)
* kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sdp varapj.)
* vuoden pakolaisnaisen ja kansanedustajaehdokas Nasima Razmyar (sdp)
* kansanedustajaehdokas, yrittäjä ja verokonsultti Liisa Mariapori (perussuomalaiset)
* yrittäjä, KTM ja kansanedustajaehdokas Timo Rope (perussuomalaiset))
* elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki (SAK)
* hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen (Yrittäjänaisten Keskusliitto ry)
* kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihreät varapj.)
 
Osallistujien esiteltyä ensin itsensä seurasi keskustelua, jonka aloitti Kristillisdemokraattien vaaliehdokas Mia Snellman. Hän kysyi yleisöltä kkuinka moni tietää, mikä on Small Business Act? Ainoastaan kolmen kädet nousivat ylös. Tästä seurasi keskustelua siitä, mistä johtuu, että em. komission pienyrittäjyyttä tukevaa päätöstä ei lainkaan tunneta saatikka, että se pantaisiin täytäntöön Suomessa.
 
SAK:n Metsämäkeä lukuun ottamatta päättäjäpaneeliin osallistujilla oli jokseenkin selvä yksimielisyys siitä, että yrittäjyyteen ja työsuhteisiin liittyvät asiat ovat huonolla tolalla pienyrittäjien oikeusturvaan nähden. Laki ja työehtosopimukset on tehty isompien palkansaaja- ja työantajajärjestöjen ehdoilla. Keskustelu polveili yleisön esittäessä kommentteja ja kysymyksiä. Kansanedustaja ja yrittäjä Eero Lehden mukaan SAK elää 700 suuryrityksen harhassa eikä kykene sopeuttamaan toimintaansa pienyrityksiä ja työllisyyttä paremmin tukeviksi. SAK:n Metsämäellä oli eri mieltä, vaikka kylläkin myönsi SAK:nkin intresseihin kuuluvan yritystoiminnan edellytysten huomioonottaminen.
 
Illan viimeinen yleisöpuheenvuori oli rikinkatkuinen. Sen piti ammattiliittojen toiminnasta tuohtunut pienyrittäjä. Hänellä oli mukanaan monisteita, jotka hän jakoi päättäjäpaneeliin osallistujille. Ne sisälsivät todistusaineistoa siitä, että ammattiliitot harjoittavat lainvastaista kiristämistä ja pakottamista. AY-liike harjoittaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen verrattavaa toimintaa pienyrittäjiä vastaan. Salaisten pakkosovintojen teko on ”maan tapa”, kun pienyrittäjät eivät uskalla ottaa riskiä hävitä oikeudessa. Puhuja esitti kaksi esimerkkitapausta. Ensimmäinen koski palvelualojen palkansaajaliittoa PAMia, joka ehdotti salaista sopimusta, jolla yrittäjä säästäisi n. 7000 euroa. Sopimusehdotus sisälsi kehotuksen veronkiertoon sekä työttömyysvakuutusrahaston ja työttömyyskassan huijaamiseen. Syy, miksi yrittäjä ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta, jolla hän olisi säästänyt 7000 euroa oli se, että hän olisi samalla myöntänyt syyllistyneensä työntekijöittensä syrjimiseen ( yhdenvertaisuuslaki), minkä ehdottaminen ja vaatiminen rikkoo ihmisoikeussopimusten ankarasti kieltämää itsekriminointisuojaa. Yrittäjä maksoi mieluummin 7000€ enemmän pakkosovinnosta( verot, sotut) kuin suostui allekirjoittamaan lainvastaisen sopimuksen.
 
Puheenvuoron toinen asia koski työsuhderiitaa. Työntekijä tuli yritykseen ensin n. 7 kuukauden työllisyyskurssin kautta. Sen jälkeen henkilö oli n. 3 kuukauden ajan töissä irtisanoen lopuksi itsensä. Yrittäjä otti henkilön jonkin ajan kuluttua tuntitöihin, jotka nekin loppuivat. Nyt on yrittäjä saanut haasteen PROlta ( ent. Toimihenkilöunioni), jolla häneltä vaaditaan käräjillä vero- ja sotukustannuksineen yhteensä n. 50 000 euroon nousevaa summaa. Yrittäjä oli katkera siitä, että työllisyyskurssista voi seurata tällainen loppulasku.
 
Äärimmilleen työsuhdeasioiden ja ammattiliittojen kiusaaman naisyrittäjän puheenvuorossa oli poikkeuksellisen voimakas tunnelataus.
 
Lopuksi päättäjäpaneeliin osallistujat käyttivät kukin ( Maria Guzenina-Richardsonia lukuun ottamatta, koska oli joutunut lähtemään jo aikaisemmin pois) n. pariminuuttisen loppupuheenvuoron. Kun SAK:n Metsämäki mainitsi puheenvuorossaan harmaan talouden torjumisen olevan tärkein tavoite elinkeinoelämässä vastattiin yleisönpuolelta vaatimalla myös ammattiliittojen harjoittaman mustan talouden torjumista: ”Mitä me tehdään ammattiliittojen rikolliselle toiminnalle?”
 
Päättäjäpaneelin viimeisen puheenvuoron käytti Liisa Mariapori, joka totesi ammattiliittojen tappaneen yleissitovien työehtosopimusten tähden n. 500 000 pienyritystä. Mariaporin mukaan työehtosopimusten noudattamisen vaatiminen työantajajärjestöihin kuulumattomilta pienyrittäjiltä on lain- ja ihmisoikeussopimusten vastaista; hehän eivät ole edes olleet edustettuina neuvottelupöydissä, joissa heidän asioistaan on päätetty. Mariaporin näkemykseen yhtyi myös Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen, joka illan loppupuheenvuorossaan lupasi, että jonain päivänä, joko hänen elinaikanaan tai sen jälkeen, Suomeen saadaan pienyrittäjälaki. Tähän vastasi yleisö aplodeilla.
 
Tilaisuudessa mukana olleille kävi selväksi , että Suomessa pienyrittäjä on todellisuudessa lainsuojaton. Teemaillan kysymys ”Yrittäjäystävällinen Suomi?” saa vastaukseksi: Suomi ei ole yrittäjäystävällinen, vaan suorastaan yrittäjävihamielinen maa.
 
Ota kantaa…

Tietoja ulosotossa oleville

Hilkka Laikko kirjoittaa:
 
TÄSSÄ TIETOA TEILLE KONKURSSISSA OLEVILLE JA ALIHINTAISEN PAKKOHUUTOKAUPAN TAKIA KÄRSIVILLE.
TEILLÄ ON OIKEUS VALITTAA ASIANOSAISENA.
 
5. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n mukaan täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös koskee.
 
6. Velallisella on yleensä oikeus valittaa omaisuuteensa kohdistuvasta ulosottomiehen päätöksestä. Konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan velallinen kuitenkin menettää konkurssin alettua oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Tällaista omaisuutta koskevassa ulosottovalitusasiassa omistajalle kuuluvaa puhevaltaa käyttää konkurssipesä, eikä konkurssivelallisella ole yksin omistusoikeutensa perusteella valitusoikeutta. Ulosottovalituksen tekemiseen ei myöskään voida soveltaa konkurssilain 3 luvun 3 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan velallisella on oikeus konkurssin alettua nostaa kanne konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, jos konkurssipesä on siitä kieltäytynyt.
 
7. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 1 momentissa valitusoikeutta ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan vain ulosmitatun omaisuuden omistajaa tai muita ulosottoasian asianosaisia. Säännöksen mukaan valitusoikeus on yleisesti niillä, joiden oikeutta päätös koskee. Oikeuskäytännön mukaan valitusoikeus määräytyy sen mukaan, onko valituksen kohteena olevalla toimella tai päätöksellä välitön haitallinen vaikutus muutoksenhakijan omiin oikeuksiin (KKO 2004:93, kohta 10 ja KKO 2006:30, kohta 5).
 
8. Oikeuskäytännössä on muun muassa katsottu, että ulosottovelallisella voi joissakin tilanteissa olla muutoksenhakuoikeus, vaikka ulosotto koskee sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2004:93 (kohta 14) katsonut, että velallisen tuli valituksessaan saattaa todennäköiseksi, että ulosmittauksesta aiheutui hänelle itselleen sellaisia haitallisia seuraamuksia, joita hän ei muilla toimilla pystynyt torjumaan tai vähentämään. Muutoksenhakusäännöksen väljän sanamuodon tarkoituksena voitiin katsoa olevan sen, että näin sellaisella henkilöllä, jonka oikeuksiin ulosottoasiassa ennalta arvaamattomalla tavalla välittömästi puututaan, on mahdollista saada oikeussuojaa. Kynnystä ulosottovelallisenkaan valitusoikeudelle ei siten ollut syytä asettaa kovin korkealle.
 
9. Korkein oikeus katsoo, että näitä oikeuskäytännössä omaksuttuja arviointiperusteita voidaan soveltaa myös silloin, kun kysymys on konkurssivelallisen oikeudesta valittaa ulosottomiehen päätöksestä, joka koskee konkurssipesään kuuluvan omaisuuden myyntiä. Valitus on siten tutkittava, jos velallinen saattaa todennäköiseksi, että ulosottomiehen päätöksestä aiheutuu hänelle itselleen välittömiä ja haitallisia seurauksia, joita hän ei pysty torjumaan muilla toimilla. Korkein oikeus toteaa, että ulosottomiehen päätös hyväksyä väitetysti alihintainen tarjous voi suoraan vaikuttaa siihen, minkälaiseksi henkilökohtaiseen konkurssiin asetetun velallisen taloudellinen asema muodostuu konkurssin päättymisen jälkeen. Konkurssilain 1 luvun 6 §:n mukaan velallinen ei nimittäin vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.
 
Korkeimman oikeuden arviointi tässä tapauksessa
 
10. A:n ulosottovalitus on perustunut väitteeseen, että hänen kiinteistönsä oli myyty ulosottomenettelyssä huomattavaan alihintaan, mistä aiheutuu hänelle merkittävää taloudellista vahinkoa. Koska ulosottomiehen hyväksymä tarjous ei kattanut kaikkia hänen velkojaan, A:n maksettavaksi jää konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen vielä huomattava määrä velkaa.
 
11. Korkein oikeus katsoo A:n saattaneen esittämillään perusteilla todennäköiseksi, että ulosottomiehen 19.8.2014 tekemästä päätöksestä voi aiheutua hänelle itselleen välittömiä haitallisia seurauksia, koska hän jää konkurssissa suorittamatta jäävistä saatavista henkilökohtaiseen velkavastuuseen. A:lla on siksi oikeus valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä, vaikka hän on konkurssin alkamisen myötä menettänyt oikeuden määrätä kiinteistöstä.
 
12. Hovioikeus on ulosottokaaren 5 luvun 2 §:n 2 momenttiin viitaten katsonut, että A:lla ei ollut oikeudellista tarvetta valittaa ulosottomiehen myyntipäätöksestä. Mainitun säännöksen mukaan kiinteistön myynti, jossa on käytetty ulosottokaaren mukaan sallittua myyntitapaa, voidaan kumota myyntitavan valinnan perusteella vain, jos saatetaan todennäköiseksi, että muulla myyntitavalla olisi saatu huomattavasti korkeampi kauppahinta. Korkein oikeus toteaa, että mainittu säännös koskee muutoksenhaun menestymisen edellytyksiä eikä se sinänsä rajoita valitusoikeutta silloinkaan, kun valitus koskee myyntitavan valintaa. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n ulosottovalitusta voida tällä perusteella jättää tutkimatta.
 
13. A:n ulosottovalitus olisi siten pitänyt tutkia. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asian käsittely on syytä palauttaa käräjäoikeuteen.

Ministeritapaamisista

Liisa Mariapori


 
Helsingissä vaiheikkaan matkan puitteissa tapasin oikeusministeri Antti Häkkäsen ja valtiovarainministeri Petteri Orpon.

Häkkäselle sain esitettyä, miten SSP-sopimuksella valtio ja pankit sopivat keskenään, että pankit saavat yksipuolisesti sanoa tiettyjen toimialojen lainat irti, ajaa 65.000 yritystä konkurssiin, viedä heidän omaisuutensa pilkkahintaan ja vielä myydä vielä 57.000 yrittäjän velat norjalaisille perintäyhtiöille, jotka edelleen perivät niitä 18 %:n korolla ja 18 %:n viivästyskorolla.

Sain myös kerrottua Häkkäselle, että nämä tällaiset valtion toimet eivät kuulu yrittäjän riskin piiriin, joten velkojen perintä pitää heti lopettaa ja yrittäjille ja heidän takaajilleen pitää korvata ns. Norjan mallin mukaisesti joku summa rahaa, olisiko se esim. 50.000 €/yritys?

Häkkänen sanoi ymmärtävänsä nyt asian.

Hän myös lupasi, että saan toimittaa hänelle lisämateriaalia sähköpostitse.

Valtiovarainministeri Petteri Orpolle sain esitettyä, että yrittäjien oikeusturva pitää saada kuntoon, muutoin SOS-hallituksen työllisyystavoitteet /75 %) ei koskaan toteudu, kun Verohallinto kaataa laittomasti yrityksiä enemmän kuin hallitus pystyy uusia työpaikkoja luomaan.

Arvioverotus, peitellyn osingon verotus ja veronkiertosäännökset pitää uudistaa niin, että Verohallinto ei voi niitä enää käyttää mielivaltaiseen verotukseen.

Perustuslaki sisältää verotuksen tärkeimmät oikeusperiaatteet, mutta Verohallinto lipsuu pahasti laillisuusperiaatteesta ja perustuslain valvonta on heikkoa, joten perustuslain noudattaminen edellyttää oikeudellisten instituutioiden uudistamista.

Jatkossa olen suoraan sähköpostitse yhteydessä oikeusministeriin ja valtiovarainministeriin.

Kirjallinen vastaus perintään (Malli)

Hilkka Laikko kirjoittaa:
 

Tässä yksi malli, mitä voitte vapaasti soveltaa, kun pyritte saamaan kirjallisen vastauksen perintä – juttuunne. Apuja saatte lisää, jos on erilainen juttu…hilkkamlaikko@gmail.com ja tarvittaessa siirrän eteenpäin luotetulle asiantuntijalle
 
LINDORFF OY 27.12.2016
 
Asia: Viivi Velallinen asianumerot E 99991 ja E 999902
 
Viivi Velallinen on siirtänyt asian Velallisten Tuki ry:n juridisen osaston käsittelyyn, koska perintänne on aiheeton molemmissa tapauksissa.
 
Pyydämme välitöntä selvitystä Teiltä:
 
1.
Mistä velasta/ tilauksesta/ tuotteesta ja velkojasta on kyse? Missä on Hebal Vital Oy toimipaikka, osoite ja puhelinnumero. Tarvitsemme myös kaupparekisteri- tai muut rekisteritiedot vastuuhenkilöistä.
 
2. Siirtoasiakirja, josta selviää, miten Lindorff Invest Oy on saanut ”velan pääoman” perittäväksi alkuperäiseltä ”velkojalta” ja ”velkojan” edustajan yhteystiedot. Samoin tarvitsemme Lindorff Invest Oy vastuuhenkilön yhteystiedot ja Kaupparekisteriotteen täydellisine tietoineen vastuuhenkilöistä
 
3. Siirtoasiakirja, josta selviää, miten Lindorff Invest Oy on siirtänyt perinnän Lindorff Oy:lle ja jälkimmäisen Kaupparekisteriote vastuuhenkilöineen
 
Muistutan Lindorff Oy:tä, että olemattoman kuluttajasaatavan periminen saattaa aiheuttaa Teille huomattavia kuluja. Huomautamme, että juuri tämän yrityksen olemattomia laskuja on Teidän toimestanne lähetetty useille asiakkaillemme. Tulemme laskuttamaan selvitystyön kustannukset aiheettomasta perinnästä Teiltä.
 
Mikäli emme saa seikkaperäistä selvitystänne 5.1.2017 mennessä, siirrämme asian käsittelyn viranomaismenettelyyn.
 
Ystävällisin terveisin
Hilkka Laikko
Velallisten Tuki ry
Varapuheenjohtaja ja tiedottaja
hilkkamlaikko@gmail.com
040.445 9688

Tarkista Kela-muistiosta

Liisa Mariapori
 
Kertaus on opintojen äiti. Tarkista siis tarvitsetko näitä tietoja, jotka Kela-muistiossa 26.5.2017 ovat tarkemmin esitettynä.

1) Vakituisten lääkärin määräämien lääkkeiden hyväksyminen laskettaessa toimeentulotukea.

2) Asumismenojen huomioiminen TT-tukea laskettaessa

3) Sähkö- vesi-, vuokralaskujen jne maksamatta jättäminen ja siitä ilmoittamatta jättäminen asiakkaalle, johtaa siihen, että perintätoimistot saavat taas yhden uhrin lisää . Kelan vastuulla on aiheutettu vahinko, jos se johtuu Kelasta.

4) Ulosoton huomioiminen TT-tukea laskettaessa. Ohjemuutos: Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelmä (vapaaehtoinenkin) pitää tehdä, silloin otetaan menona huomioon TT-tukea laskettaessa. Vapaaehtoisia maksuja ulosottoon ei oteta huomioon.

5) Selvästi työkykynsä menettäneiden mm. vammautuneiden turha ”roikuttaminen” Kelan asiakkaana luukulta toiselle. Työkyvyttömien pitäisi päästä eläkkeelle.

6) Maksukyvyttömiltä perintä Kelan rästeistä- Kelan oma korjaus.

7) Käsittelyajat vieläkin liian pitkiä.

8) Käsittelyn sekavuus, kun on useita asioita vireillä.

9) Erilainen kohtelu eri paikkakunnilla

10) Sovittiin jatkoneuvotteluista ja siitä, että tarkastusryhmälle toimitetaan jokainen tiedossamme oleva epäselvä tai vääriä johtopäätöksiä sisältävä TT-päätös ja/tai muu päätös, joka on kestänyt liian kauan ja aiheuttanut vahinkoa. Kela korvaa aiheuttamansa vahingot ainakin osittain.