Tarina ei-aktiivisen tilastoyksikön takaa

Lehtikeike Turun Sanomat, 24. tammikuuta 2018

KERTOMUS: Olen 35-vuotis perheellinen nainen.

Olen tehnyt elämäni aikana enemmän tai vähemmän töitä teinistä asti – aina hyttien oksennusten siivoamisesta oman yrityksen johtamiseen ja miltei kaikkea siltä väliltä. Minulla on kaksi ammattia ja useita täydennyskoulutuksia../..
Kaikki meni hyvin, kunnes hallitus päätti nostaa toimialani alvia 14 prosenttia ja kysyntä väheni. Hain apua erilaisilta tahoilta, mutta yrittäjyys oli avun saamisen esteenä kaikkialla../..

Alimman luokan ihmiset pakotetaan tekemään yrityksille rahaa ilmaistyöllä tai pyörimään niihin tyhjän pantiksi omien tulevaisuuden saunnitelmien kustannuksella, toteaa kirjoittaja.

Maksuhäiriömerkinnät ulosoton jälkeen

Ensimmäisestä maksuhäiriömerkinnästä ilmoitetaan aina kirjeellä,

josta käy ilmi velka, velkoja sekä merkinnän päättymispäivä. Laskuista, veloista ja ulosotosta johtuvat merkinnät näkyvät rekistereissä 2–4 vuotta.

Oma talous kannattaa aina turvata pitämällä yllä puskurirahastoa; näin maksuhäiriömerkintöjen välttäminen onnistuu helpoiten. Tutustu säästötilivertailuumme ja aloita säästäminen jo tänään!
Vertaile markkinoiden kaikki säästötilit

Elätkö yli varojesi?

Jos ilmoittaja on velkoja

Maksuhäiriömerkinnän voi saada, jos laskujen maksamista viivyttelee vähintään 60 vuorokautta. Merkintä näkyy rekisterissä kaksi vuotta. Yleisesti kuitenkin merkintä tulee käräjäoikeuden tai ulosoton ilmoittamana. Merkintä säilyy luottorekisterissä kaksi vuotta.

Laskut maksamatta – Mitä siitä seuraa ja mitä tilanteessa voi tehdä?

Jos ilmoittaja on käräjäoikeus

Velkoja saa velan ulosottoon käräjäoikeuden antamalla maksutuomiolla. Käräjäoikeus ilmoittaa aina pankin tai rahoitusyhtiön myöntämään luottoon sekä laskurästeihin kuuluvat maksutuomiot maksuhäiriörekisteriin.

Ennen tuomion hakua velkoja ilmoittaa siitä perintäkirjeessään ja varoittaa tulevasta maksuhäiriöstä. Tämän lisäksi käräjäoikeudesta toimitetaan haaste.

Jos ilmoitus tulee ulosoton kautta

Merkintä tehdään, jos tuloja ei pystytä ulosmittaamaan tai ulosotto on pitkäkestoinen.
Tuomion ja ulosoton ilmoittamat merkinnät näkyvät noin kolme vuotta. Jos velat maksaa kokonaan pois eikä uusia merkintöjä tule, merkintä poistuu kahden vuoden kuluttua.

Jokainen uusi maksuhäiriömerkintä pidentää edellisen merkinnän keston neljään vuoteen.

Yleensä merkintä ei poistu, vaikka velan maksaa pois. Poikkeuksena ovat ulosoton ilmoittamat merkinnät pitkäkestoisesta ulosotosta, tulot ovat liian pienet tai maksutuomion saanutta ei tavoiteta. Merkintä poistetaan näissä tapauksissa heti, kun ulosoton päättymisestä tai velan maksusta saadaan tieto luottorekisteriyhtiölle.

Velan vanhentuminen voi poistaa ainoastaan pitkäkestoisesta ulosotosta aiheutuneen merkinnän. Luottorekisteriin on mahdollista ilmoittaa kun velka on maksettu pois, joka näkyy luottotietoja tarkistaville.

Luottohäiriömerkintä velkajärjestelystä

Velkajärjestelyn aikana luottohäiriömerkintä estää merkinnän saanutta hankkimasta uutta velkaa järjestelyn aikana. Lakisääteinen yksityishenkilön velkajärjestely aiheuttaa automaattisesti merkinnän, mutta vapaaehtoisesta velkajärjestelystä merkintä tulee vain suostumuksella.
Vapaaehtoinen velkajärjestely

Vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ovat velkojien kanssa tehdyt sopimukset,

Takuu-Säätiön järjestelylainan takaus sekä kunnan sosiaalinen luotto. Vapaaehtoinen merkintä on voimassa kaksi vuotta, tai koko maksuohjelman ajan, jolloin merkintä uusitaan kahden vuoden välein.
Vapaaehtoinen merkintä antaa positiivisen kuvan velkojenhoitokyvystä.

Yksityishenkilön velkajärjestely

Luottotiedoissa näkyvät järjestelyn hakeminen ja sitä seuraavat vaiheet. Merkintä säilyy koko maksuohjelman ajan.

Ulosotto ja varattomuus

Jos ulosmitattavaa omaisuutta tai tuloa ei ole riittävästi, ulosottomies lähettää tiedot luottorekisterien pitäjille.

Kun taas suppeassa ulosotossa varattomaksi todettu velallinen maksaa velkansa, tieto varattomuudesta poistetaan luottotietorekistereistä. Muussa ulosotossa maksetusta velasta ilmoitetaan rekisterien pitäjille vain velallisen pyynnöstä.

Mikä ulosotto?

Ulosotto käynnistyy, jos laskuja tai velkojaan ei maksa, tuomioistuin määrää velallisen maksuvelvolliseksi eikä tuomiota vapaaehtoisesti noudata.

Ulosottoviranomainen valvoo velkojan ja velallisen etua. Ulosotossa voidaan lähettää maksukehotuksia, tai palkka tai muu omaisuus voidaan ulosmitata.

Tavallisesti ulosmitataan palkka-, eläke, tai elinkeinotuloa. Viimeisimpänä ulosmitattavana varallisuutena ovat vakituinen asunto sekä elinkeinoa tai muuten eniten tarvitsema omaisuus. Ulosmitattua omaisuutta voidaan myös käyttää vakuutena, milloin se myydään, jos velkaa ei makseta sovitussa ajassa. Kun velka maksetaan ajallaan, ulosmittaus raukeaa ja omaisuus palautetaan.
Lue lisää: Mihin kaikkeen maksuhäiriömerkintä vaikuttaa?

Kun velka-asiat alkavat selvitä, kannattaa katse kohdistaa tulevaisuuteen. Paras tapa varautua tulevaisuuteen sekä elämän ylä- ja alamäkiin on säästäminen, joka yksinkertaisimmillaan voi olla sopivan rahasumman siirtäminen automaattisesti säästötilille palkkapäivän koittaessa.

Vertaile säästötilejä Löydä markkinoiden paras korko ja säästä!

Toimeentulotukiasiakas: ”Elämä on katastrofia Kelan kanssa ja helpotusta ei näy”

Helsingissä Kallion Kirkon Sovinto100-tapahtumassa on noussut vahvasti esiin huoli eriarvoisuuden lisääntymisestä. Köyhyydessä kamppailevan, keskustelupaneelissa puhuneen, Anna-Maija Tikkasen mukaan Suomi on tilanteessa, jossa hyväntekeväisyys korvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Olen huolissani kahtiajakautumisesta ja siitä, että eri ihmisryhmiä yllytetään toisiaan vastaan. Kun pannaan köyhät tappelemaan keskenään, niin unohtuu ne isot oikeat oleelliset kysymykset, Tikkanen sanoo.
Tikkanen kysyi paneelikeskustelussa muun muassa, että onko esimerkiksi lukio tai musiikki vain varakkaita varten. ”Ja saako köyhä yrittää tukea lastaan hänen luontaisten lahjojensa suuntaan vai onko hänellä oikeus valita vain niistä vaihtoehdoista, joita joku on keksinyt sponsoroida?”
– Jos ihmiselle annetaan pikkaisen pelivaraa, joku mahdollisuus, niin jokainen köyhä sijoittaa sen sillä tavalla, että se kasvattaa hyvinvointia niin omassa perheessä kuin ympäristössä, arvioi Tikkanen.

Kelan toiminta ihmetyttää

Mutta millaista Tikkasen oma arki on?
– Viimeinen vuosi on ollut aikamoista taistelua Kelan toimeentulotuen kanssa. Yhtään ainutta kuukautta he eivät ole osanneet tehdä kerralla oikeaa päätöstä. Aina piti pyytää oikaisua. 2-3-4 kertaa samaa päätöstä korjattiin.

Tikkanen sai uudestaan Kelalta viestin.
– He pyysivät jälleen samoja papereita, jotka olen viime tammikuussa toimittanut. Lokakuussa he pyysivät uudelleen ja nyt tammikuussa jälleen. Luulin, että loppuvuodesta se jo selvitettiin. Ja sitten he pyysivät, että minun pitää toimittaa kaikkien lääkkeitteni potilasohjeet. Minä olen ne kaikki jo viime maaliskuussa toimittanut. Se on viisi senttiä paksu pino.

Seuraavaksi Tikkanen yrittää löytää paikan, missä hän voisi tulostaa paperit maksutta.

Pankkien kriisin selvitykset Helsingin Sanomat luokitteli muoti-ilmiöksi

Historia havisee.

« Nimimerk. Sapelinkalistajan mielipidekirjoitus Seppo Konttisen Kansallisomaisuuden ryöstö -kirjasta » ja Toimittaja Jyri Raivion kirjoituksesta (HS 22.2.2008), joka on otsikoitu mielenkiintoisesti:

”Pankkikriisin jälkipuinti tuli uudelleen muotiin”.

Olisi kiinnostavaa tietää milloin nämä totuudet, jotka nyt ilmenevät Seppo Konttisen kirjasta ovat aikaisemmin puitu julkisuudessa?

On kyllä selitelty aivan ylettömästi erilaisia epätotuuksia mukamas pankkikriisin syinä, mutta vasta nyt on yli viisitoista vuotta tehdyt todelliset päättäjien tekemät virhe ratkaisut ovat osittain tulleet tietoon.

Jyri Raivio ottaa kirjasta käsittelyyn petettyjen veronmaksajien kannalta lähinnä sivuseikan, aiotun Kansallis-Säästö-Pankin kohtalon. Hän sentään mainitsee, että suurin osa pankkien tukemisesta ja veronmaksajien rahojen käyttämisestä vain pankkien osakkaiden tukemiseen on vieläkin salaista tietoa.

Säästöpankit tuhottiin kun ne ensin vaadittiin liittymään kansalliseen SSP:n , vain 12 pankkia niistä oli menettänyt vakavaraisuutensa ja 39 pärjäsi edelleen. Kaikki nämä kuitenkin pilkottiin ja ojennettiin liikepankeille, jotka itse asiassa olivat paljon huonommassa kunnossa. Niille oli jo aiemmin annettu valtiolta tukea, koska suomen markka devalvoitiin vuonna 1991 ja pankit olivat ottaneet ulkomailta runsaasti valuuttaa ja joutuivat näin lähes suoritus tilaan. Asiakkailta tietenkin karhuttiin jopa 18 prosentin korkoja eli velkojen maksut nousivat yhtäkkiä hyvin paljon. Kaikki asiakkaat eivät suinkaan olleet ottaneet alun perin valuuttaluottoa, mutta pankkien virheet kaadettiin tietenkin velallisten niskaan.

Liikepankit saivat tilaisuuden antaa valtion siis Arsenalin hoiviin ne velat, joita velalliset eivät kyenneet hoitamaan. Valtio tietenkin antoi pankille selvää valuuttaa ( lue veronmaksajien rahaa!) näitä velkakirjoja vastaan.

Kaikesta tästä tuesta huolimatta pankit olivat edelleen veitsenterällä, KOP yhdistettiin SYP:iin, jonka kohdalla oli jo tehty salaisia manöövereitä eli oli perustettu Unitas roskapankki ja lopulta se Nordea, jonka me tänä päivänä tunnemme näiden pankkien jälkeläisenä(?) on suurimmaksi osaksi ruotsalaisten omistuksessa. Eli lyhyesti suomalaisten veronmaksajien miljardit kaadettiin naapurimaiden pankkitoiminnan hyväksi.

Haluttaa vain kysyä, että mitä jos olisi pankkien sijasta huolehdittu piensäästäjien markoista ja suomalaisista yrittäjistä veronmaksajien rahoilla? Silloiset päättäjät, joiden linjaa nykyään päättämässä olevat jatkavat, kuitenkin tekivät sarjan salaisia päätöksiä, jotka veivät 60000 tuhatta yrittäjää mukaan lukien heidän perheenjäsenensä ja takaajansa polvilleen. Hyvin monet päätyivät hautausmaalle, toiset elävät edelleen velkavankeudessa ja monille ei ole kertynyt minkäänlaista eläkettä. Päätöksen tekijät kuitenkin porskuttavat kuka uudessa hyväpalkkaisessa työssä, kuka kultaisen kädenpuristuksen jälkeisellä eläkkeellä.

Myöhemmin sitten Arsenal myi velallisten velkakirjat viidellä prosentilla niiden todellisesta arvosta ulkomaiselle perintäyhtiö Aktiv-Hansalle, joka sitten jatkoi perintää velallisilta ja heidän takaajiltaan. Varsinkin takaajien, jotka eivät itse ole koskaan saaneet pankista penniäkään ja viisikintoista vuotta jatkunut velanmaksu ja edelleen jatkuva maksaminen tuntuu todella kohtuuttomalta.

Vielä täysin käsittelemättä ovat ne valtion ja kuntien palkansaajat, joille ei koko 90-luvun aikana nousseet palkat ollenkaan ja joiden prosentuaalista eläkekertymää herrat Aho ja Viinanen pienensivät 0.7 prosenttia jokaiselta vuodelta 1994 jälkeen, jonkinlaisen kansallisen edun nimissä. Heille itselleen asti eivät sanktiot kuitenkaan yltäneet.

Puhumattakaan niistä erilaisten pankkien hallitusten maallikkojäsenistä, jotka myöhemmin tuomittiin maksamaan mitä ihmeellisempiä korvauksia niistä virhe päätöksistä, joita he olivat tehneet myöntäessään lainoja. Vastuullisista keskuspankkien johtajista, jotka olivat ottaneet ulkomaan miljardit pankkeihin jaettavaksi ei kai oikeastaan yksikään joutunut oikeuteen.

Niistäkään pankinjohtajista, joita toki muutamia pankeista löytyi, jotka eivät suostuneet jakamaan vastikkeettomia luottoja ja jotka tästä syystä saivat potkut, ei juuri kukaan tänä päivänä puhu. Muutama jopa murheissaan päätti päivänsä oman käden kautta.

Meillä on nyt julkisesti alettu puhua kansalais-sodan aikaisista väärinkäytöksistä 90 vuotta tapahtumien jälkeen. Täytyykö tuon laman aikaisen pankkikriisin salaisten päätöstenkin julkinen puinti siirtää näiden huijattujen lastenlastenlasten käsiteltäväksi?

Voisi sanoa, että suurin osa kansalaisista on ollut mukana näissä talkoissa, nekin nuoret, jotka noina vuosina olivat lapsia ja juuri koulusta päässeitä nuoria maksavat velkaa tekemällä pätkätöitä, sekä huononnettuina sosiaalietuina.

Eikö olisi parempi penkoa tuo mätäkasa nyt kun vielä todellisten syyllisten suuri joukko on vielä keskuudessamme ja saada heiltä joitakin korvauksia?

Kelan kylmyys… kasvattaa köyhyyttä


Lehtikeikkeet Iltalehti 14.1.2018

Velalliset, ulosotossa olevat ja köyhät murjovat somessa toisiaan presidenttikampanjassa, kun aivan toisaalla virkavalta laiminlyö tehtäviään… Esimerkkinä: virkarikossyytteessä poliisijohtajat, tullin pääjohtaja, tuomittuna valtakunnansyyttäjä, sekä KELAN SUURI MOKA.

Somekirjoittajat revittelevät ja kiistelevät voimattomina… No, syyhän on maahanmuuttajissa…

Mutta näin jakautuvat ansiot:
”Melkein tasan vuosi sitten Kelan hallitus myönsi eläkkeelle siirtyneelle pääjohtajalle Liisa Hyssälä (kesk) Kelan kultaisen ansiomerkin…/… kts. lehtileike.

Konklaavi ja… salainen SSP-sopimus

Tässä se on. Salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen kopio. Sopimuksella pankeille annettiin vapaat kädet poistaa yrityksiä markkinoilta ja sekä realisoida yritysten vakuudet. Lisäksi pankit saivat laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin.

Pankit poistivat markkinoilta 48 000 elinkelpoista yritystä ja aiheuttivat 500 000 ihmisen työttömyyden ja 280 000 henkilön ylivelkaantumisen. Kaikki eivät tätä kärsimystä kestäneet sillä 11 500 ihmistä teki itsemurhan.

Osio Erkki AHON blogista.
SSP-sopimuksessa Esko Ahon hallitus ja neljän pankin vastuulliset henkilöt sopivat toimialarationalisoinnista eli ylikapasiteetin poistosta. Pankeille annettiin lupa poistaa yrityksiä markkinoilta ja realisoida poistettavien yritysten omaisuus ja vakuudet. Lisäksi pankit saivat laittaa saatavansa hallituksen avoimeen pankkitukipiikkiin.
Sen jälkeen saatavat myytiin ulkomaille ja ulkomainen perintätoimisto peri saatavia jo kolmanteen kertaan velallisilta täydestä arvosta heidän kuolemaansa asti ja vielä senkin jälkeen kuolinpesältä.
Vakaan markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 6.5.1992 oikeusjärjestelmän edustajia presidentinlinnaan kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa rikosasioissa. Kokouksessa puhetta johti silloinen Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen.

Salaiseksi julistettu SSP-sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, ../..

Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.

Pankkikriisin varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahonhallituksen ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset.
Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen syytesuojan.

Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen.
../..

Laajemmin

Erkki AHON blogissa https://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html?spref=fb

Ei vain armorikkautta, vaan oikeutta

Otsikon leikekuva Iltalehti 28.1.2013

Niinistön pakti


Kalevi Kannus

Onko tasavallan presidentti Sauli Niinistön ”katumuksen” osoitus yhtä ”aito” kuin hänen palkkioalennuksensa ja johtaako ulkomaiselle medialle annettu tunteenilmaisu myös käytännön toimiin?
 
Tässä palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: ”Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
 
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
 
Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
 
Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
 
Suvi-Anne Siimes
 
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
 
* * *
 

OTE kauppakirjasta 31.3.2000

.
Myyjät Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
.
Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
.
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa
.
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
 
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos
 
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.
 
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.
 
19 VÄLITYSLAUSEKE
 
Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.
 

YRITTÄJÄTASOLTA NÄYTTÖ:

 
Kun tiedetään ja on tunnustettu vääryys. Mikä mahti estää hyvityksen ja korjauksen?
Näitä yrittäjätason kertomuksia on näytöiksi asti:
 
ILKKA KAKKO US: blogissaan

Hilkka Laikko – Velallisten kohtelu

Hilkka Laikko haastattelussa: Velallisten kohtelu Suomessa laitonta

Eräs pöyristyttävimmistä seikoista

Laikon mielestä on se, että 90-luvun laman velkavankien saatavat myytiin vuonna 2000 kansainväliselle perintäyhtiölle eduskunnan talouspoliittisen valiokunnan päätöksellä. Päätöstä olivat tekemässä muiden muassa jo Väyrysenkin mainitsemat Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen.

Laikon mukaan päätöksellä myytiin 55 000 suomalaisen ihmisen yhteensä 12 miljardin markan velat ”roskapankki” Arsenalilta viidellä prosentilla velkojen arvosta eli 600 miljoonalla markalla, eikä kukaan tehnyt selvitystä velkojen ja suoritusten välille. Kukaan ei antanut näille uhreille mahdollisuutta saada selvyyttä velkojen todellisesta määrästä eikä päästä eroon veloistaan tuolla viidellä prosentilla velan arvosta.

Voit kuunnella Hilkka Laikon haastattelun ylempää. Haastattelussa tulee paljon asiaa velallisten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Suomessa. Lisäksi Laikko kertoo Velallisten tuki ry:n suunnitelmista, miten se lähtee ajamaan tätä asiaa eteenpäin esimerkiksi EU-tasolla.